Kun huoltosuhde heikkenee, ikävakioidut sote-menot kasvavat joka tapauksessa ilman yhtään uutta menolisäystä. Ainut järkevä tapa vastata kasvaviin palvelutarpeisiin on keskittyä sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden parantamiseen. Työhön on kaksi ajuria: palvelujen vaikuttavuutta on lisättävä ja rahat on saatava riittämään. Käytännössä potilaan tai asiakkaan on saatava parempaa hyvinvointi- tai terveyshyötyä ja sotessakin on kyettävä elämään suu säkkiä myöten.
Kun hoidon ja palvelujen piiriin pääsy nopeutuu, kustannuksia säästyy heti kun ongelmien kasautuminen pysähtyy. Seuraava askel on huolehtia palvelun jatkuvuudesta, ettei asiakas palaa jonoon. Tähän kokoomus esittää sote-ammattilaisista koostuvaa omatiimimallia, joka ottaa vastuun asiakkaan kokonaisvaltaisesta palvelusta. Tiimissä olisi lääkäreitä, hoitajia, fysioterapeutteja ja muita tarvittavia sote-ammattilaisia. Hoidon ja tuen jatkuvuus pohjautuu asiakkaan saaman hyödyn seurantaan ja omatiimin osaamisen käytön parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Erityisesti omatiimimallin hyödyt tulisivat apuun paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palveluissa, ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja lasten ja perheiden palveluissa.
Hyödyntämällä yritysten ja järjestöjen palvelutuotantoa, palveluseteleitä, henkilökohtaista budjettia ja palauttamalla Kela-korvaukset laajennettaisiin asiakkaiden ulottuvilla olevaa palvelutarjontaa.
Oleellista on avata tieto julkisen palvelutuotannon kustannuksista, jotta kustannuksia voidaan läpinäkyvästi verrata sekä keskenään että yksityiseen palvelutuotantoon. Julkituleva vertailutieto muuttaa kyllä toimintatapoja tehokkaasti.
Sote-rahoitusjärjestelmää on uudistettava niin, että myös mahdollistaa ja kannustaa toiminnan kehittämiseen. Kun palvelujen laatu- ja kustannukset vaihtelevat suurestikin eri alueilla, parhaiden käytäntöjen käyttöönotossa ei tule viivytellä. Terveydenhuollon laaturekistereitä pitää kehittää ja laajentaa niiden käyttöä kansansairauksiin ja sosiaalipalveluihin.
Lisäksi on satsattava potilas- ja asiakasturvallisuuteen. OECD:n mukaan puutteet potilas- ja asiakasturvallisuudessa aiheuttavat terveydenhuollossa noin 13 % kustannuksista. Suomessa tämä tarkoittaa arvion mukaan noin miljardin euron kustannuksia vuodessa.
On epärealistista ajatella, että soten hallinnon uudistus peruttaisiin. Mutta ilman muutosta, jossa keskitytään palveluihin menemällä sisälle toimintatapoihin, työn- ja vastuunjakoihin ja teknologia hyödyntämiseen, uhkana on ajautuminen hallitsemattoman velkaantumisen tielle ja hyvinvointipalveluiden mureneminen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja on kehitettävä ennen kaikkea asiakkaita ja henkilöstöä kuunnellen. Vaaliteltoilla sote-palvelut ovat kestoaihe. Aineksia asiakasymmärryksen rakentamiseen on siis tarjolla runsaasti, kun vain ääni saadaan kuuluviin. Hyvinvointipalveluihin käytettävät resurssit ovat osa aluetaloutta eivätkä vuosittain haudattavia miljoonia.
Anne Knaapi
Anne Knaapi 